Alamäkiluistelukausien välillä on pitkä tauko, joten luistelijan on tärkeä osata vaihtaa muiden lajien ja alamäkiluistelun välillä. Alamäkiluistelu, maailman nopein luistelulaji, on ainutlaatuinen urheilumuoto, johon virittäytymisessä auttavat oikeanlainen treeni ja henkinen valmistautuminen.
Luisteluvalmentaja Lari Joutsenlahti kilpaili alamäkiluistelussa vuoteen 2013 asti ja nappasi urallaan tukun mitalisijoja ja välieräpaikkoja. Miehen räjähtävät lähdöt herättivät huomiota televisioiduissa alamäkiluistelukilpailuissa ja ei mennyt kauankaan ennen kuin miehen suoritukset poikivat pyyntöjä tarjota luisteluvalmennusta juniorijääkiekkoilijoille. Miehellä, jolle alamäkiluistelumenestys poiki uran luisteluvalmentajana, on vahva ymmärrys siitä, mitä maailman nopeimman luistelulajin huipulle nouseminen vaatii.
Alamäkiluisteluradalla tarvitaan kehonhallintaa ja tasapainoa. Kuva: Daniel Grund/Red Bull Content Pool
"Jääkiekko ja laskettelu ovat hyviä lajitaustoja alamäkiluistelijalle, mutta parasta olisi omata kokemusta molemmista. On hyödyllistä olla hyvä tuntuma siihen, millaista on olla luistimen päällä, mutta viime aikoina alamäkiluisteluradat ovat korostaneet enemmän kehonhallintaa, tasapainoa ja taktiikkaa kuin luistelutekniikkaa", Joutsenlahti pohtii. Luisteluvalmentajan näkemyksen mukaan alamäkiluistelun pariin vaihtamisessa oleellista on se, miten on aiemmin harjoitellut. "Ei ole tärkeää olla harjoitellut vuosia esimerkiksi lätkää. Tärkeämpää on se, miten olet ne vuodet harjoitellut. Alamäkiluistelu vaatii rohkeutta ja pitää uskaltaa koetella omia rajoja. On oleellista osata treenata täysillä, jotta pystyt ja uskallat mennä äärirajoille myös jäärännissä.", Joutsenlahti summaa.
"Harjoitteluolosuhteet alamäkiluistelun suhteen ovat haastavat, kun kesällä ei pääse tekemään varsinaista lajia. Rullaluistelu skeittiparkeissa ja BMX-radoilla on onneksi löydetty osaksi harjoittelua", Joutsenlahti toteaa. Alamäkiluistelun tekniikkaa Joutsenlahti kuvaa lasketteluluisteluksi ja sen kehittämiseen luisteluvalmennuksesta on hyötyä. "Katsoisin ensin luistelijan tekniikkaa tasaisella jäällä luistellessa ja laskettelurinteessä. Jäärännissä ei voi tehdä samoja liikeratoja kuin tasaisella jäällä, joten alamäkiluistelijan luistelutekniikkaa kannattaa lähteä hiomaan tasapainon kautta. Otan alamäkiluistelusuorituksista videoita, joiden kautta on hyvä analysoida suoriutumista jäärännissä", Joutsenlahti kuvaa.
Katso alta Miikka "Crazylegs" Jouhkimaisen kuvaama ja editoima video luisteluvalmentaja Lari Joutsenlahdesta:
Joutsenlahden valmennusta on hyödyntänyt myös Suomen alamäkiluistelun kärkinimiin kuuluva Miikka Jouhkimainen. "Larin kanssa ollaan juteltu muun muassa luistelu- ja lähtötekniikoista. Ollaan yhdessä hiottu nopeinta tapaa lähteä, vaikka paljon siinä on kyse hyvästä reaktiostakin", Jouhkimainen kertoo. Kokenut 31-vuotias alamäkiluistelija tekee töitä menestymisensä eteen aktiivisesti myös alamäkiluistelukausien välillä. Ympärivuotiset fysiikkatreenit ja skeittiparkeissa rullaluisteleminen pitävät huolen alamäkiluistelukunnosta ja -tuntumasta. "Kauden lähestyessä on aina innostunut fiilis, mutta ei jääränniin palaaminen muiden harjoitteiden parista aina helppoa ole. Kahdeksan kuukautta on aika pitkä olla tekemättä sitä lajia. Vaikka olen kokenut alamäkiluistelija, niin aluksi joutuu aina miettimään, että mitenkäs tämä nyt menikään", Jouhkimainen pohtii.
Tänä vuonna Jouhkimainen on hakenut harjoittelulleen tukea myös mentaalivalmennuksen avulla. Alamäkiluisteluakin harrastaneen jääkiekkoilija Max Kolun suosituksesta Jouhkimainen löysi urheilijoita mentaalipuolella valmentavan Johanna Konttilan. "Olin jo pitkään halunnut kokeilla mentaalivalmennuksen hyödyntämistä, koska kilpaileminen ei missään nimessä ole pelkkää urheilua", Jouhkimainen kertoo. "Kaikissa urheilulajeissa on tärkeää, että pää toimii ja itseluottamus on kunnossa", mies jatkaa.
Jouhkimainen haluaa saada maksimin irti urheilusuorituksestaan.Kuva: Sebastian Marko/Red Bull Content Pool
Lyhyelläkin kokemuksella Jouhkimainen on kokenut mentaalivalmennuksen hyödylliseksi urheilijan apuvälineeksi. "Aika haastavaakin se on. Mentaalivalmennus ei aina liity suoranaisesti urheiluun vaan sillä haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, jota voi hyödyntää siviilielämässäkin", mies avaa, "Valmennuksessa käydään läpi tavoitteita ja niiden muodostamista. Lisäksi etsitään asioita, jotka hermostuttavat. Niitä käsittelemällä kisaan pääsee lähtemään hyvillä mielin ja ilman stressiä. Silloin urheilusuorituksestakin saa maksimin irti."
Red Bull Crashed Ice alamäkiluistelun MM-sarjan avanneessa Marseillen osakilpailussa Jouhkimainen ei vielä päässyt laittamaan uusia mentaalivalmennuksessa kehitettyjä työkalujaan testiin, kun pitkittynyt flunssa esti miehen osallistumisen kilpailuun. Mies lähtee kuitenkin itsevarmoin mielin kohti kauden seuraava kilpailua.
Seuraava mahdollisuus maksimisuorituksen tavoitteluun on tulevana viikonloppuna, kun MM-sarjan pisteistä kilpaillaan jäärännissä Jyväskylässä 20-21.1.2017!